Nyt ollaan tultu siihen pisteeseen, että työharjoittelu on saatu valmiiksi, tavarat on pakattu ja matka kohti Suomea alkaa! Kysymyksiä on myös tullut ja yritän vastata niihin parhaani mukaan.

Koko tämän kolmen kuukauden aikana olen asunut Opatijassa. Päätin hankkia täältä asunnon, koska matka työharjoittelupaikoille oli lyhyempi. Asunnolta Thalossotherapijaan on noin 30 minuutin kävelymatka ja Lovranin sairaalaan pääsee 10 minuutissa bussilla. Myös Rijekasta ja yliopiston kampuksesta on asuntoja, mutta Opatijasta löytyy helpommalla, koska paikka on turistikohde. Jos haluat löytää hinta –laatu-suhteeltaan edullisen kämpän ja luotettavan vuokranantajan, kannattaa kääntyä tuttujen ja tuttavien puoleen.  Omasta kaksiostani maksan 200 euroa kuukaudessa. Asunto sisältää niin suihkun, WC, keittiön, keittiövälineet, makuu-olohuone yhdistelmän ja siivous ja pyykkipalvelun. Parhaita puolia asunnossa on, että se sijaitsee lähellä rantaa, kauppa ja bussi-pysäkki ovat lähellä. Lisäksi rakennuksessa asuu 2 muuta perhettä. Toinen tämän perheen äidistä on vuokranantajani, joka on muuten erinomainen kotiäiti ja leipuri, koska olen pääsyt maistelemaan hänen tekemiään kroatialaisia herkkuja. Ei ole kyllä tullut ikävä omaa äitiä!

Täällä eri elektroterapiamenetelmien käyttö asiakkaille on hyvin suosittua. Niitä käytetään varsinkin kivun hoitoon ja yhdessä muun harjoittelun kanssa. Siihen he eivät osaa sanoa miksi se on jäänyt niin suosituksi ja miksi sitä tarjotaan lähes jokaiselle asiakkaalle, koska lääkäreillä on asiakkaiden kuntoutuksessa päätäntävalta, minkälaista hoitoa asiakas saa fysioterapiassa. Fysioterapeuttien omastakin mielestä kaikille asiakkaille elektroterapiasta ei ole suurta hyötyä, mutta monelle elektroterapia yhdessä muun harjoittelun kanssa voi parantaa hoidon tuloksia.

Muita eroja verrattuna Suomeen on, että Kroatiassa kuntoutuksen aikana asiakas saa fysioterapeutilta tiiviimpää ohjeistusta ja neuvontaa hoitojaksolla, koska heille on määrätty joka arkipäivä kuntoutusta. Kun asiakas saa joka päivä kuntoutusta, vaikuttaa se hoitojaksoon lyhenevästi, mutta siihen vaikuttaa myös asiakaan motivaatio ja diagnoosi. Tässä on hyvät ja huonot puolensa. Osa asiakkaista kuntoutuu hyvin nopeasti, mutta löytyy myös niitä, jotka kiertävät vuodesta toiseen saman vaivan kanssa. Kuntoutuksen laatu voi kärsiä enemmän tällä menetelmällä, koska fysioterapeutit joutuvat tekemään täällä enemmän töitä.  Työpäivän aikana asiakkaita käy enemmän ja jopa yhdellä fysioterapeutilla voi olla kaksi asiakasta saman aikaisesti. Lisäksi asiakkailla voi vaihdella fysioterapeutti hoitojen aikana, mikä voi vaikeuttaa fysioterapian suunnittelua, koska fysioterapiakertomuksia ei täällä kirjata. Kaikki fysioterapeutit kuitenkin työskentelee samassa tilassa, jolloin kommunikointi ja keskustelu on helpompaa ja sitä tapahtuu enemmän muiden kollegoiden kanssa.

Tavoitteita ei kirjata ylös niin kuin meillä Suomessa GAS- lomakkeeseen. Hoitojakson aika esimerkiksi postoperatiivisilta potilailta mitataan ja kirjataan ylös nivelen liikkuvuudet, lihasvoima ja –atrofiat.  Asiakkaat kantavat aina mukanansa paperiversioista dokumenttia, johon kirjattu diagnoosi,  terapiahoidot ja mittaustulokset. Ennen hoitoa paperista luetaan viivakoodi, joka tallentaa sähköiseen muotoon kerrat, jolloin asiakas on käynyt hoidoissa. Sähköisessä versiossa on tallennettuna asiakkaan kaikki tiedot, sairaudet ja diagnoosit. Myös fysioterapiakertomuksen alku- ja lopputilanteesta on kirjattu, mutta kirjaamisen hoitaa lääkärit.

Toiminnallisuus näkyy harjoitteissa niin, että liikkeet harjoitellaan liikekokonaisuuksina. Yhdellä liikkeellä voidaan yhtäaikaisesti harjoittaa niin liikkuvuutta, lihasvoimaa ja kehonhallintaa. Liikkeet voidaan jakaa pienempiin osiin helpottaakseen harjoittelua. Osasta harjoitteista on taas selvä yhteys arjen toimintoihin. Lisäksi Fysioterapeutit keskittyvät katsomaan asiakasta varpaista sormenpäihin asti. Esimerkiksi polvioperoidulla potilaalla harjoitellaan myös rintarangan liikkuvuutta, yläraajojen, keskivartalon, lantion ja polven vahvistamisen lisäksi, jotta kyynärsauvoilla kävely olisi optimaalisempaa, eikä lisää TULE-ongelmia syntyisi sauvakävelystä.

Faskioiden käsittelyä tehdään myös asiakkaille, mutta yksityisellä puolella manuaalista käsittelyä tehtiin vielä enemmän. Viimeisen viikon pääsin seuraamaan Gordana Poscicen yksityinen fysioterapia klinikan toimintaa. Hänellä on laaja ammatillinen tietämys, koska häneltä löytyy  PNF, Bobath, MCkenzie, Mulligan, Neurodinamyc, Myofascia ja kinesioteippauksen tutkintotodistukset. Hän toimii itse myös IPNFA (International PNF Association) ohjaajana ja käy kouluttamassa ja luennoimassa niin Kroatiassa, että ympäri maailmaa.

Jos jotakin meidän opiskelijoista kiinnostaa faskiakäsittely ja manuaaliterapia. Tämä paikka on hyvin mielenkiintoinen ja oivallinen tilaisuus oppia uutta aiheesta.

Oman opinnäytetyön kautta tutustuin myofaskian rakenteeseen, toimintaan, harjoitteluun ja sen käsittelyyn, joten tämä paikka oli minulle tämän harjoittelun kirsikka kakun päällä. Viikon aikana opin paljon uusia asioita ja sain hyviä neuvoja. Näin kuinka inspiroivaa ja helppoa fysioterapian työ voi olla, koska vain tunnin käsittelyllä ja harjoittelulla saatiin erinomaisia tuloksia. Tämä paikka antoi itselleni paljon motivaatiota ja inspiraatiota tulevaisuutta ajatellen.

 

Mutta nyt on aika sanoa pok pok! (hei hei!) Blogi hiljenee, mutta minä en J Dovidenja!

Joulukuu kohta kolkuttelee ovea ja shortsit on jo hyvä vaihtaa pitkiin kalsareihin myös täällä Optajissa, koska  Skura Bura (itäisen  Välimeren ja Mustanmeren puhaltava tuuli) on tullut! Ensimmäisillä viikoilla minulle varoitettiin jo tästä tuulesta, mutta ajattelin, että mikä muka voi voittaa Suomen pohjoistuulen! Noh, Sanotaanko näin, että Skura Bura tulee hyvänä kakkosena.

Viimeisellä viikolla Lovranin Ortopedisessä sairaalassa siirryttiin potilaiden vuodeosastolta sairaalan kuntosaliin. Asiakaskunta koostui talon omista potilaista tai muualla paikkakunnalla tulevista ortopedisestä leikkauspotilaista.  Fysioterapeuttien työskentely kuntosalissa on samalla tavalla organisoitu kuin Thalassothrepijassa, Opatijassa. Asiakas saapuu joka arkipäivä jos se on mahdollista ja yksi terapiahoito muoto kestää n. 30 minuuttia. Yhtenä erona Thalassotherapijaan verrattuna oli, että kaikki terapeuttinen ja manuaalinen terapia tapahtui samassa salissa, joten asiakkaita/ fysioterapiaa tuli nähtyä päivittäin hyvin paljon. Yksi fysioterapeuteista ohjasi sinisillä matoilla ryhmälle harjoitteita ja neljä muuta työskentelivät joko hoitopöydillä tai muualla salissa. Fysikaalisia hoidot on täällä myös hyvin suosittu terapiamuoto ja sitä suomalainen on ollut ihmeissään, miten paljon eri fysikaalisia hoitoja asiakas voi saada päivän aikana. Jos ei missään muualla, niin täällä sitä oppii fysikaalisten laitteiden käytön!

Mitä minä olen tehnyt vapaa-ajalla? Minun viikonlopun huipennus on Rijekan satamatorin markkinat. Kyllä! pienet ovat huvit minulla, mutta pitää sitä käydä kun Suomessa tällaista ei ole. Hedelmiä, juustoja, vihanneksia, pähkinöitä, tuoretta pullaa, leipää, kalaa, sian ja naudan potkaa eli kaikkea mahdollista on tarjolla ja halvalla jos sitä osaisi tinkiäJ Kroatiassa käytetään melko yleisesti ilmaisua ”kanojen ruoka” kaikesta mikä ei ole luomua, sillä luomutuotanto on maassa hyvin yleistä. Kroatialaiset ovat hyvin ylpeitä tuotteiden korkeasta tasosta ja siksi torit ovat yhä voimissaan, vaikka ostoskeskukset ja supermarketit ovat vallanneet niiltä alaa.

Jos sitä ei olla työharjoittelussa tai torilla tyhjentämässä rahalompakkoa, ollaan sitä harjoittelemassa omaa kuntoa Kantrida urheilukeskuksessa. Kantridassa on niin yleisurheilukenttä, sisähalli, kuntosali ja arkkitehtuuriltaan Euroopan 3. parhaimmaksi äänestetty uimahalli. Linkistä voi käydä katsomassa videota tai lisää infoa uimahallista. Uimahallissa on tehty myös työharjoittelua. Muutamana lauantaina yhdessä mentorini kanssa olen päässyt katsomaan ja ohjaamaan uintia ja vesiliikuntaa erityislapsille. Joukossa on myös perheiden terveitäkin lapsia, joten täällä on ollut vapaaehtoisille hyvin käyttöä.  Pihalla harjoitteleminen ja keihään heittäminen onnistuu vielä, koska lämpöä riittää päivisin 10-15 °C asteen välillä.

http://www.rijekasport.hr/en/swimming-pools-kantrida

Tänään sitä ollaan myös  aloitettu kolmannessa ja viimeisessä työharjoittelupaikassa Gordanan Poscicen yksityisen fysioterapian klinikassa, Rijekassa. Alla olevasta linkistä löytyy englanninkieliset kotisivut, jossa voi käydä tutustumassa jo etukäteen klinikkaan, mutta lisää seuraavaan kertaan!

http://www.fizio-gp.hr

Pok, pok (hei, hei!)

Täällä ollaan viikon loman jälkeen siirrytty Opatijasta toiseen työharjoittelupaikkaan Lovranin yliopistolliseen sairaalaan (University Orthopaedic Clinic Lovran).  Lovran sijaitsee noin 6 kilometrin päästä Opatijasta länteen ja se on nykyään herkuttelijoiden keskuudessa suosittu paikka, koska täällä järjestetään vuosittain kastanja-, kirsikka- ja parsapäiviä. Itse kävin haistelemassa kastanjafestivaalien tunnelmaa eli Marunadaa ja tunnelma oli konsanaan kuin Alajärven markkinoilla J Vastapainoksi herkuttelulle, täältä löytyy 12 kilometriä pitkä kävelytie, joka alkaa Lovranista ja kulkee Ikan, Icicin ja Opatijan taajamien kautta Voloskon kylään.  Kävelytieltä näkyy hyvin laajasti Kvarnerin lahden rannikkoseutua.

Työharjoittelupaikkani on turistioppaan mukaan kylän kuuluisin nähtävyys sen pitkän historian takia. Rakennus on toiminut Italian ja  Unkari-Itävallan aikaan hotellina kansalaisille, mutta ensimmäisen ja toisen maailman sodan aikaan sairaala on toiminut myös sotasairaalaa. Tällä hetkellä sairaala tarjoaa ortopedisen terveydenhuollon ja kuntoutuksen palveluita. Kuntoutusosastolla työskentelee 25 fysioterapeuttia ja he työskentelevät niin kuntosalissa, vuodeosastolla että uima-allas osastolla ja fysikaalisen terapian osastolla. Fysioterapeuttien työ on organisoitu täällä samalla tavalla kuin Opatijassa. Nämä kummatkin paikat toimivat opetussairaalana, joten täällä on muutama opiskelija opiskelemassa minun lisäksi. Erilaista Thalassotherapijaan verrattuna on se, että sairaalassa on ortopedinen osasto, joten erilaisia kirurgisia toimenpiteitä tehdään sekä ranne-, kyynärpää-, olkapää-, lonkka-, polvi- ja nilkka-asiakkaille.

Ensimmäisen viikon aikana on tullut tutustuttua sairaalan vuodeosastoon ja olen seurannut ja tehnyt postoperatiivista kuntoutusta. Liike- ja voimisteluohjeet sekä varausluvat tapahtuvat lähes samalla tavalla kuin meillä Suomessakin. Kuntoutus on potilasystävällisempää, mikä voi johtua aivan kulttuuristakin. Kroatian rannikolla on rennompi elämän tyyli, joten työntekijät ovat kuin seurapiiri-ihmisiä. Työnteko  on harmonista yhdessä potilaiden kanssa, eikä turhaa stressiä oteta mistään! Mutta ei sydämen sykähdyksiltäkään olla vältytty. Täällä kuntoutus aloitetaan 1. postoperatiivisena päivänä, joten silloin tällöin on tapahtunut pyörtymisiä kun potilaille ollaan lähdössä tekemään kävelyharjoitusta.

Vuodeosastolla on tullut minulle uutena tuttavuutena yhdysvaltalaisten keksintöä: Game Ready -laite ( Suomessa Cryo cuff). Laite sisältää 5 eri ohjelmaa, mutta kaikkiin ohjelmien ominaisuuksiin kuuluvat se, että niiden avulla pystytään luomaan yhtäaikaisesti sekä kompression että kylmää operoidulle alueelle. 

Vaikka postoperatiivinen kuntoutustyö on jo tuttua aikaisemman Suomessa tapahtuvan työharjoittelun aikaan, haastavaa täällä tekee sen, että potilaiden ohjeistus tapahtuu melkein ainoastaan kroatian kielellä. Lähes kaikki asiakkaat ovat kroatialaisia ja suurimmaksi osaksi ikääntyneitä, joten minulla ei ole ollut muutakaan vaihtoehtoa kuin opetella liikkeet ja ohjeistukset kroatiaksi. Onneksi olen jo viettänyt jo kaksi kuukautta Kroatiassa ja kiitos hyvien opettajien kroatialainen sanavarasto on hyvin täyttynyt vaihtoharjoittelun aikana.

Kolme viikkoa tullaan siis viettämään täällä Lovranissa, jonka jälkeen käydään vielä tutustumassa fysioterapian yksityisellä puolella Rijekassa. Paljon on nähty, mutta paljon on vielä näkemättä niin fysioterapiasta, että maasta. Työharjoittelun lisäksi on tullut matkusteltua Kroatiassa, kun tutun näköistä matkaseuraakin lähti mukaan. Vuokra-auto on ollut tässä hyvin kätevä ja edullinen vaihtoehto jos haluaa kierrellä useammassa paikassa. Viikon aikana olimme niin Pulassa ja Krkin (Krotian suurin saari) Backassa uimassa. Lisäksi valloitimme Opatijan korkeimman vuoren Vojakin (1400m). Mutta näistä kertomuksista lisää kun palaan takaisin. Seuraavan kertaan!

 Do videnja!

 

 

Täällä voidaan hyvin, mutta pohkeet huutivat ja huutavat edelleen hoosiannaa päivän patikointireissun jälkeen. Maisemien takia kipu oli ehdottomasti sen arvoista! Kuukauden verran täällä ollaan oltu ja ensi viikolla alkaa viimeinen työharjoitteluviikko täällä Opatijassa. Sen jälkeen on aika suunnata katse kohti Lovrania, jossa toinen työharjoittelupaikka sijaitsee.

Täällä Optijassa ollaan hyvin päästy talon tavoilla. Suurimmaksi osaksi olen päässyt harjoittelemaan Korzana- salissa, jossa toteutetaan terapeuttista ja manuaalista fysioterapiaa asiakkaille. Toinen puoli salista on käytössä ryhmille, jotka sisältyvät sydän- ja verisuoni sairautta sairastavista asiakkaista ja vaskulaarisen kirurgian potilaista. Toisen puolen salin toimintaa olen seurannut ainoastaan sivusilmällä. Leikkauspotilaat saapuvat terapiaan ryhmittäin ja heille ohjataan samanaikaisesti postoperatiivista kuntoutusta, johon sisältyvät niin hengitysharjoituksia, että operoidun raajan kuntoutusta.  Sydän- ja verisuonitautia sairastaville asiakkaille  taas ohjataan ryhmäliikuntaa sekä tehdään rasitustestejä kuntopyörän avulla. Lisäksi heille tarjotaan yksilöllistä neuvontaa ja ohjausta leikkauksen jälkeisestä kuntoutuksesta sekä ruokavaliosta samalla tavalla, niin kuin meillä Suomessakin.

Fysioterapiaa olen päässyt myös harjoittelemaan omille asiakkaille. Yleensä he ovat olleet kroonisia selkä-, lonkka-, polvikipuisia potilaita, joille olen ohjannut vahvistavia harjoitteita ja tehnyt manuaalisesti PNF -terapiaa. Täällä fysioterapeuttien ajatusmallinsa on vahvistaa koko kehon kineettisiä ketjuja, jolloin liikkeissäkin huomioon koko keho kokonaisvaltaisesti, eikä keskitytä pelkästään tietyn nivelen ja sen ympäröivien lihasten vahvistamiseen. Esimerkiksi olen nähnyt paljon polvioperoituja kuntoutujia, jotka iästä riippumatta tekevät paljon toiminnallisia harjoitteita eri välineillä. Toisinaan ikääntyvillä ja nuorilla kuntoutuksen tavoitteet voivat olla eri tasoa, mikä näkyy taas harjoitusliikkeiden vaativuudessa ja harjoittelumäärässä. Yleensä asiakkaan lähetteeseen kirjataan 3-5 terapiahoitoa/päivä. Esimerkiksi kuntoutujat, joilta vaaditaan hyvää fyysistä kuntoa tai ovat vaikeasti vammautuneet saavat max. 5 terapiahoitoa. Heille täällä ohjataan yleensä kaksi kertaa päivässä lihaskuntoharjoittelua ja lisäksi heille kaikille on lähete compex –hoitoon. Whiplash vammoja täällä on tullut myös paljon vastaan enkä ihmettele miksi, koska ajokulttuuri täällä on erilaista kuin meillä Suomessa.

Erilaista täällä tekee myös se, että niin manuaalinen käsittely ja terapeuttiset harjoitukset tehdään asiakkaan ollessa hoitopöydällä, koska asiakkaita on paljon ja tilaa vähän. Hoitopöydillä asiakkaat pystyvät harjoittelemaan eri välineillä (kepeillä, kuminauhoilla ja eri kokoisilla terapiapalloilla), mutta myös fysioterapeutit käyttävät omaan kehoaan paljon vastustaessa asiakkaan liikkeitä. Kuntosalilaitteita ei ole, mutta sairaalan muita kalliimpia hankintoja ovat balance- tasapainolauta, juoksumatto ja GSMi.

Sähkömiehen tyttärenä, minulla on taipumusta kiinnostua kaikista sähköisistä laitteista. Täällä ensimmäistä kertaa olen päässyt tutustumaan Compex- sähköstimulaattorin, joita kyllä myydään myös meillä Suomessakin. Vaikka laite on itsessään pieni, sisältää se monta kuntoutusohjelmaa kuntoutujille. Tätä laitetta käytetään sekä ortopedisiä että neurologisia potilaiden kuntoutuksessa. Laite sisältää erityisesti kehitettyjä ohjelmia. Esimerkiksi ACL -ohjelman, polvilumpio oireyhtymän tai lonkkaproteesin kuntoutusohjelman. Laitteessa on myös ohjelmia kivunhoitoon (kudosvaurio- , nivel-, murtuma-, lihas- tai neurologiselle kivulle). Lisäksi erityisten hoitojen alta löytyy verisuoniohjelmia eli lymfahoitoa laskimoiden ja valtioiden vajaatoimintaan ja verenvuototautia varten. Laitteesta löytyy myös ohjelmia, joka harjoittelee agonisti- antagonisti lihasten toimintaa lihasjäykkyyttä vastaan. Lisäksi laitteessa on hierontaohjelmia, sekä lihaksen vahvistavia harjoituksia. Kalleimmassa Compex –sähköstimulaattorissa on 31 kuntotusohjelmaa, mutta hinta tällöin on lähemmäs 1000 euroa. Halvimmat Compex-laitteet maksavat n. 500 euroa, mutta kuntoutusohjelmia on myös vähemmän. Compex-hoitoa annetaan myös Korzona salissa, joko ennen tai jälkeen terapeuttista harjoittelua.

Yhä edelleen minua ihmetyttää, miten ulkomaalaiset asiakkaat osaavat tulla tänne kuntouttamaan? Joka viikko tänne on tullut vähintään yksi uusi asiakas ulkomailta hakemaan kuntoutusta. Osa on kertonut, että he inhoavat sairaaloita ja siksi ovat päättäneet tulla tänne. Tämä paikka ei kyllä todellakaan muistuta sairaalaa paremmin hotellia. Osalla asuu täällä perhetuttuja, joiden kautta ovat kuulleet Thalosotherapijasta. Eräs halvaus potilas oli joutunut odottamaan kolme kuukautta päästääkseen fysioterapiaan, koska hänelle ei löydetty oikeaa diagnoosia halvauksen syyksi. Hän oli joutunut matkustamaan ympäri kotimaataan tavatakseen eri alan erikoislääkäreitä. Täällä taas kaikki tarvittavat erikoislääkärit matkustavat asiakkaan luokse ja hänen mukaan kesti ajallisesti 10 minuutissa, kun hän oli valmis aloittamaan kuntoutuksen.

Asiakaskunta on täällä hyvin rikasta, koska olen päässyt harjoittelemaan niin, neurologisten että TULE -puolen kuntoutuksessa. Olen myös nähnyt paljon miten he täällä työskentelevät, koska ympärillä pyörii 10 muuta fysioterapeuttia asiakkaidensa kanssa. Kroatialaiset ovat tunnetusti kovia puhumaan, joten täällä oppii ja kuulee paljon uutta!Kroatian kieltäkin on minulle myös opeteltu, mikä on helpottanut huomattavasti ohjaustilanteissa iäkkäimpien kuntoutujien kanssa, koska englanninkieli ei ole aina taittunut heiltä. Tosin innokkaimmat ovat halunneet myös opetella suomenkieltäkin, mutta kroatiaa on helpompi opetella kuin suomea.

Työyhteisö täällä on nuorekasta ja yhteishenki on mahtava! Minulla on ollut erittäin mukavaa olla työharjoittelussa täällä Thalassotherapijassa.  Pelkäänpä pahoin, että ikävä voi tulla, kun joudun jättämään tämän mielettömän mahtavan paikan ja jatkamaan matkaa kohti Lovraniin.

Mutta seuraavaan kertaan, Ciao!

 

Olen viimeisen vuoden fysioterapian opiskelija Seinäjoen ammattikorkeakoulusta ja olen tällä hetkellä tekemässä viimeistä 10 viikon työharjoittelua Kroatiassa. Miksi juuri Kroatiaan? Uusi ja ennennäkemätön maa kiehtoi minua ja maan miellyttävä ilmasto tiesi ettei minun tarvinnut pakata koko omaisuutta mukaan matkalle. Ja mitä aikaisemmin olen uutisia seurannut, Kroatia on paikka missä monet urheilijat käyvät kuntouttamassa. Esimerkiksi Suomen alppihiihtäjä legendamme Tanja Poutiainen ja Kalle Palander ovat olleet myös uransa aikaan kuntoutumassa Kroatian Terme Selicessä. Tämä myös herätti kiinnostusta mikä tuo ihmisiä tänne kuntoutettavaksi muualta maailmasta. 

Vaihto-opiskelu paikkani järjestäytyi Rijekan yliopiston kautta. Rijeka on Kroatian kolmanneksi suurin kaupunki ja asukkaita täällä on noin 145 000. Rijeka sijaitsee Kvarnerinlahden pohjoisrannalla,  vuoristojen ympäröimänä. Kaupunki on keskeinen risteyspaikka liikenteelle, koska täällä sijaitsee suuri lauttaterminaali ja läheisellä Krkin saarella on lentokenttä asema. Paikallisten mukaan turistien määrä on kasvanut vuosi vuodelta ja tänä kesänä turisteja on näkynyt ennätyksen paljon! Enkä ihmettele, miksi tämä maa yksi maailman houkuttelevimmista matkakohteista. Zagrebista Rijekaan matkatessa maisemiin mahtui niin korkeita vuoria, kumpuilevia hedelmällisiä laaksoja ja tietenkin uskomattoman pitkä rannikko. 

Rijekassa fysioterapiaa opiskellaan paikassa nimeltään Faculty of Health Studies. Tämä yliopisto sijaitsee aivan Rijekan keskustassa. Koulutus tapahtuu ainoastaan kroatian kielellä ja se kestää 5 vuotta. Kolmessa vuodessa opiskellaan fysioterapian perusasiat  ja  2 vuoden aikana opiskelija erikoistuu maisteriksi siihen alaan mihin kukin on kiinnostuneita. Täällä paikallisten opiskelijoiden työharjoitteluaika on lyhyempää kuin meillä Suomessa. Kurssien jälkeen opiskelijat menevät työharjoitteluun, joka kestää yleensä vain 11-14 päivää.

Minun työharjoittelupaikkani sijaitsee Opatijassa noin 14 km Rijekan keskustasta. Opatija on yksi harvoista ympäri vuoden avoinna olevista lomakohteista. Tätä paikkaa rijekelaiset kutsuvat: ”pikku- Monaco”, koska paikka on täynnä luksushotelleita ja hyviä ravintoloita. Opatija oli jo vuonna 1889 Itävalta-Unkarin alla suosittu virkistyspaikka ja lomakohde, jonka jälkeen sitä ollaan kehitelty terveellisenä matkailukohteena. Kaupungissa on yhä jäljellä 1800-luvun loisteliaita hotellirakennuksia ja Lungomare-rantakatu, joka on täynnä auringonpalvojia. Tälläkin hetkellä täällä liikkuu paljon turisteja, koska lämpötila huitelee yli 30 °C asteessa.  Auringossa löhöilyn lisäksi täällä voi tehdä kävelyretkiä Opatijan puutarhoissa tai vaellusretkiä ympärillä olevissa vuoristoissa.

Työharjoittelupaikkani on Thalassotherapija Opatija, joka sijaitsee Lungomare- rantakadun tuntumassa. Thallossoterapija on sairaala, joka on perustettu 1957. Aivan aluksi Opatijan Thalassotherapija keskittyi sydänpotilaiden hoitoon ja kuntoutuksen, mutta hiljalleen asiakaskunta  on lisääntynyt keuhko-, reuma ja nykyään hoito ja kuntoutuspalvelut ovat laajentunut TULE- ja neurologisiin potilaisiin. Vaikka paikkaa kutsutaan sairaalaksi, täällä ei kuitenkaan tehdä kirurgisia toimenpiteitä. Talossa työskentelee niin sisätautien ja kardiologian erikoislääkäreitä, neurologian ja ihotautien asiantuntijoita, että fyysisen lääketieteen ja kuntoutuksen erikoislääkäreitä. Säätiö työllistää  yhteensä 230 henkilöä, joista 25 henkilöä työskentelee fysioterapeutteina

Sairaalan lisäksi Thalassotherapija sisältää  hyvinvointikeskuksen, jonka palveluita  voi käydä lukemassa alla olevasta linkistä.

http://thalasso-wellness.com/en/medical-treatments/individual-physical-rehabilitation/

Asiakkaat majoittautuvat joko sairaalaan tai hotelli Villa Dubravaan. Yhteensä sairaalaan ja hotelliin pystytään majoittamaan yli 100 asiakasta. Yleensä kuntoutuskurssit kestävät täällä  7-10 päiväksi, mutta löytyy täältä asiakkaita, jotka ovat olleet täällä pitempään ja jopa vuoden verran.

Thalassotherapijan fysioterapian asiakkaat saavat täällä samalla tavalla konservatiivista hoitoa (terapeuttista, manuaalista ja fysikaalista terapiaa) kuin meillä Suomessakin. Erilaista tällä tekee sen, että hoitomenetelmät on jaettu täällä eri osastoihin. Kuntoutuja kiertelee eri huoneista toiseen niissä hoidoissa, mitä lääkäri on lähetteeseen kirjoittanut. Klinikan isommassa huoneessa/ salissa tehdään terapeuttista fysioterapiaa joko ryhmissä tai yksittäisille henkilöille. Tässä salissa työskentelee n. 10 fysioterapeuttia, joista 8 fysioterapeuttia tekee yksittäisille asiakkaille terapeuttista tai manuaalista fysioterapiaa. Kaksi fysioterapeuttia vastaa ryhmien ohjauksesta ja testauksesta. Näistä huoneista myöhemmin kuvia, jos vaan saan mahdollisuuden, että huone on tyhjänä asiakkaista.

Fysikaalisista hoidoista ultra-, sähköiset kivunhoitomenetelmet, parafiini annetaan eri huoneissa. Sähköhoidoista Thalassotherapija  tarjoaa myös meille suomalaisille vähän vieraampia hoitomenetelmiä: magneetti- ja COMPLEX-hoitoa. Työharjoittelussa olen ollut yli viikon ja voin sanoa, että en ole koskaan elämässäni antanut niin paljon ultrahoitoa kuin täällä. Ultrahuoneessa asiakas vaihtuu n. 10 minuutin välein, joten parhaimpana päivänä asiakkaita asiakkaita voi käydä yli sata henkilöä. 

Erilaista täällä on myös se, että fysioterapeutilla käy enemmän asiakkaita, koska he tekevät fysioterapiaa asiakkaalle ainoastaan 30 min, eikä kirjaamista fysioterapeuttienn tarvitse tehdä täällä. Vaikka 30 minuuttia kuulostaa vähältä,  tähän pitää laskea myös fysikaalinen terapia, joita jokaisessa minun näkemässä  lähetteessä on kirjoitettu asiakkaalle. Lisäksi asiakas voi käydä vielä ryhmäterapia tunnilla, joko vedessä,  tai /sekä kuivalla maalla. Jokainen terapia kestää myös 30 minuuttia, joten asiakas voi saada fysioterapiaa päivässä 1-3 tuntia.

Mutta ei täällä koko päivän tehdä töitä! Töiden jälkeen ihmiset menevät vielä näin lämpöisinä päivinä rannalla tai syömään ravintoloihin. Ruoka on täällä hyvää ja halpaa, ainakin näin suomalaisen näkökulmasta! Ihmiset ovat täällä erittäin mukavia ja ystävällisiä. Englanninkielellä täällä pärjää hyvin niin vapaa-ajalla että asiakastilanteissa. Myös muista kielistä kuten ruotsista ja norjasta on ollut myös hyötyä työharjoittelusta, koska  myös muualta maailmalta asiakkaita tulee tänne Thalassotherapijaan kuntoutettavaksi.

Mutta ensi kerralla lisää kuulumisia, Ciao!